.

.

12/21/2013

Entinen aamu-uninen tässä hei.




Täällä aamuyhdeksän aurinko päätti herättää meidät, ja siinä missä O. alkoi valmistautumisen työpäivään, minä vielä yritin kovasti saada unen päästä kiinni, en siinä onnistunut. (toisaalta ihan hyvä, näin taas niitä samoja vanhoja tsunami-painajaisia, joita joskus näin vuosikausia sitten. tosin, tällä kertaa en muista olleeni kauhuissani unessa, vaan lähinnä kuvittelin olevani jokin supernainen suojautuakseni niiltä..)

O.n ajaessa partaa ja laittaessa työvaatteet päälle, minä tuuletin makkarin ja heitin petivaatteet ulos (joka viikonloppuinen tapa). Ja oli niin mielettömän kaunis keli, että teki oikein mieli jäädä sinne pidemmäksi aikaa, ulos siis. Parvekkeelle siis. Aurinko teki kelistä lämpimän, vaikka kylmähän tuolla edelleen on (no, +10 astetta, näyttää nettisaitit). Melkein teki mieli käyttää sanaa 'mahooton' kuvaillessani säätä, mutta en ole pohjanmaalta, joten en käytä. (vai sanovatko he siellä noin?) Pikkuveli oli tilannut muutaman kirjan amazonin kautta ja niitä tuossa kuvailin. Minä tuota Sherlock Holmesia jäin jo hetkeksi plarailemaan, josko vaikka se olisi mielenkiintoinen kirja luettavaksi..

Joten, olisiko niin että mitä vanhemmaksi tulee niin sitä helpompaa on herätä aamuisin ja jopa tehdä jotakin pientä puhdetyötä siinä samalla? Olen meinaan aina ollut se, joka nukkuu ja nukkuu puoleen päivään ja herää vasta kun kaikki on jo syöneet aamupalansa ja aloittaneet päivän askareet. Mutta nyt huomaan pitäväni aamuista ja olen jopa ylpeä siitä että saan aikaiseksi jotakin ennen puolta päivää, enkä ole vaan kääriytynyt peiton sisään kuin koteloitunut toukka. Jo tuo ajattelu saa meikäläisen kuulostamaan vanhalta, ei muuta tarvita kuin kutimet käteen ja villasukat jalkaan. Eikun.. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti