.

.

3/30/2013

Tulkinnanvaraista

.



Migrossa käydessäni minulla on aika migros-kortti mukana. Sitä käyttäessä kun tulee pojoja, vähän kuin S-etukortti (onko niitä vielä olemassa? :)) Kassa kysyy aina uuden asiakkaan kohdalla "migros kart var mı?" ja minun kohdalla eivät pääse edes lauseen loppuun kun jo heilautan sitä nenän edessä. Joskus edessä/takana olevilta on kysytty korttia ja kun sitä ei ole löytynyt, olen vilauttanut omaani jospa vaikka he haluavat saada tuotteistaan alennuksen - minulle pisteet. Kerran jopa viereisessä kassassa kysyttiin korttia. Kuuntelin korvat höröllä, jos mies sitä lompakostaan löytäisi, mutta ei. Kassa sitten selitti että näille tuotteille on alennusta sillä kortilla ja kun mies selvästi oli toteamassa että aivan sama, minä olin jo käsi pitkällä korttini kanssa ja useamman käden kautta se päätyi käyttöön. Laupias samarialainen.

Norkoilin eräänä sateisena päivänä bussipysäkin lähettyvillä, odottelin O:ta töistä jotta pääsisimme tekemään muutamia ostoksia. Siinä seisoskellessani minua kohti kävelee n. nelikymppinen mies, joka yritti vinkata itselleen taksia pariin otteeseen, mutta ne porhalsivat ohitse asiakkaineen. Mies jatkoi kävelyään ja minä huomaan taksin tulevan parin kaistan päässä, melkein tien väärällä puolella, jotta se pääsisi kurvaamaan tien poskeen. Kuitenkin, sateenvarjoa kun käsissäni kanniskelin, tein melkein huomaamattoman kädenliikkeen, ikään kuin vinkatakseni taksikuskia pysähtymään. Mies, joka taksia tarvitsi, jatkoi kävelyään minua kohti ja kun minä yritin silmäpelillä  hänelle viestittää että tuolla on taksi tulossa, hän tuijotti minua ja luuli kai että flirttalen hänelle. Nyökäytin kerran päätäni oikealle, kun taksi kurvasi tien viereen, mies mulkoili kuin olisi nähnyt avaruusolion ja heti sen jälkeen hoksasi että taksi seisoo hänen vasemmalla puolella. Ei muuta kuin kömpi sisään ja minä ajattelin huvittuneena että ehkä tietynlainen kiitos olisi ollut paikallaan..

Tänään tajusin kevään alkavan - ulkona tuoksui juuri ajetun nurmikon tuoksu :) Niin.. se ja tietenkin käsittämättömän lämmin iltapäivä-aurinko, jonka kanssa nahkatakki tuntui sulavan päälleni.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti