.

.

5/28/2012

Meillä kaikilla oli niin mukavaa..

 .. sillä niissä häissä kaikki oli mukanaa!

















Onnea vastavihitylle pariskunnalle, he lähtivät lemmenlomalle Italiaan heti häiden jälkeen. 

Meikäläisen varustus:


Valitsin aavistuksen väärän väriset sukkahousut ja ne vieläpä olivat kimaltavat (asia jota en paketin kuvasta osannut päätellä), joten oli aika tätimäinen tyyli.. ne yazik ki. Mutta mekosta pidän, sen löysin Mangosta. Arkinen, simppeli, mutta mielestäni asusteilla siitä saa ihan tarpeeksi juhlavan, mitään gaalamekkoja tai monen sadan liiran koktailpukua en päälleni laittaisi.

Aika hulppealla budjetilla saa ihan toimivan kokoinaisuuden aikaiseksi: 

Kengät olivat 16,50 TL, Mekko 28 TL, huivi 6 TL ja sukkikset 4 TL. Kaulassa oli kummitädin synttärilahjaksi lähettämä kaulakoru ja parin liiran joutsenet korvakoruina:




Ensi kuussa on O:n serkun häät ja O:n hyvä ystävä menee naimisiin heinäkuussa, joten pitänee hommata uutta mekkoa, eihän sitä oikein samalla voi mennä moneen juhlaan (?) .. vai voiko. 
Ajattelin sellaista maksimekon tapaista, tai sitten ihan vain "tavallista" polvien yläpuolelle ulottuvaa mekkoa.

Hääpari oli tietenkin pukeutunut hyvin tyypilliseen asuun, mutta en osaa kuvitella itseäni vastaavanlaisessa tylliunelmassa, haluan jotain erilaista, en halua edes valkoista pukua (ellei sitten joku aivan ihana löydy jostain). Tuo ravintola oli mukava paikka juhlia varten, tunnelma oli leppoisa, ruoka oli hyvää ja musiikkina kuulimme niin länsimaista kuin turkkilaista musiikkiakin. Kaikenkaikkiaan oikein hyvin järjestetty kokonaisuus, josta jäi hyvä mieli :)









5/25/2012

Oliivinenä






Tällä kaupungilla on hauskoja paikannimiä. Zeytinburnu (Oliivinenä) on yksi niistä. Se on samalla metrolinjan viimeinen pysäkki, Taksimista vielä syvemmälle Euroopan puolelle. 

Ei tullut laitettua oliiveja tuohon pitsaan, vaikka piti. Jäivät kauppaan, mutta tuli kaikkea  muuta hyvää sen sijaan.

Kevättakia on tullut vieläkin käytettyä, kelit ovat vähän siinä ja siinä että tarkeneeko vai onko liikaa. Nytkin taas roittaa vettä ja vähän jyrisi tänään. Hohhoh, kummallinen kevät sanon minä!

Seuraava fanituksen kohde on huominen viisufinaali! Jänskättää että miten siinä käy! Veikkaukseni mahdollisesta top10:stä (ei paremmuusjärjestyksessä): Venäjä, Ruotsi, Italia, Kypros, Kreikka, Norja, Serbia, B-H, Islanti ja Ranska. Saattaa olla että ovat ihan jotain muuta, mutta aina pitää veikata!











5/23/2012

Miss Spikey is back!

tällanen kuontalo se nyt on si!
                                                                   

heti kampaajalla käynnin jälkeen, parturi muokkasi hiuksista taideteoksen:

Pisimmillään tukka on edessä nenään asti, muualla vain muutama sentti ;)

Oh, this is so me!

5/21/2012

11 kysymystä

Olinpa aikaa sitten saanut haasteen Mineltä, mutta autuaasti unohtanut koko jutun. Vaikka en nyt niinkään näitä haasteita pahemmin kierrätä, niin vastataan nyt kun viimeksi on niin tullut tehtyä yli vuosi sitten ;)



1. Jos joutuisit valitsemaan vuodenajan, jossa eläisit aina, minkä valitsisit ja miksi?
2. Haluaisitko osallistua johonkin tositv-ohjelmaan?
3. Laulatko autossa?
4. Mihin maahan aiot matkustaa seuraavaksi?
5. Pitäisikö sinun mielestäsi imaamikoulutus mahdollistaa Suomen yliopistoissa?
6. Haluaisitko, että Turkki otetaan EU:n jäseneksi? Miksi?
7. Mikä on lempikakkusi?
8. Oletko unelmiesi työssä?
9. Suunnitteletko elämääsi vuoden sykleissä vai elätkö tätä päivää?
10. Mikä saa sinut itkemään?
11. Suurin haaveesi?

1. Lämmön ja luonnon suhteen luultavasti sellainen myöhäiskevät/alkava kesä, jolloin ei vielä ole pakahduttavan kuuma, mutta luonto olisi jo värikkäämpi ja kelit lämpimät. Toisaalta, allergioiden suhteen paras vuodenaika olisi syksy.

2. En. (saako vastata yhdellä sanalla?)

3. En. Eikä perusteluja perään.

4. Jaa-a. Haaveena on ollut jo pitkään nähdä Italia, Rooma ja Vatikaanivaltio. Malediivit olisi ehkä se toptäydellisyys, mutta niin kallis reissu että ei meinaan järki sitä sulattaa. Uusi-Seelanti on myös ajatuksena viehättänyt pitkään, mutta se on niin epästabiilia aluetta (tulivuori+maanjäristyksiä) että ehkä ei sitten kuitenkaan..

5. Miksei sitä voisi kokeilla, jos se helpottaisi muslimien kotouttamista ja sopeutumista Suomeen. Edesauttaisiko se suvaitsevuutta, mene ja tiedä. Mutta jos se ei ole tarpeellista, jos sopeutuminen tapahtuisi paremmin ilman, niin..en ole ensimmäisenä allekirjoittamassa addressia.

6. Tästä on niin paljon puhuttu ja kättä väännetty. On seikkoja puolesta ja vastaan. Ei ole helppoa kertoa yksiselitteistä mielipidettä. Tällä hetkellähän se olisi vallan mahdollista, sillä Kreikalla menee huonosti ja Turkki taasen on paljon vahvempi maa talouden suhteen. Vuonna 2010 kirjoitettu artikkeli ottaa esille tärkeitä pointteja.

7. Itsetehty tietenkin. Kaupan kakut ovat järjestään kammottavia.

8. En edes tiedä, mikä voisi olla  unelmieni työ, sillä tuntuu että voisin haluta kokeilla eri juttuja ennenkuin sitä sitten joskus "kasvaa isoksi". Unelmien työ on sellainen, jonne on aina ilo mennä, joka ei edes tunnu työltä, koska siitä nauttii niin paljon, ja josta saa teoilleen rahallista vastinetta. Sitä etsiessä ;)

9. Sekä että, suunnittelen aina, sillä olen sellainen "suunnittelija", mutta välillä pitää vaan istua ja ihmetellä ja nauttia.

10. Niin iloiset kuin surullisetkin jutut, riippen täysin omasta mielenlaadusta kulloisenkin tilanteen aikana.

11. Täyttää elämä mahdottoman mukavilla ja mieltäpakahduttavilla muistoilla, joita sitten joskus kiikkustuolissa ajattelee jälkeenpäin hymyssä suin, päätä pudistellen ;)


En haasta ketään, sillä tämä on näköjään kiertänyt jo kaikki! :D

5/19/2012

Come what may





* Mansikka-kausi on alkanut jo aikaa sitten ja niitä pystyy jo ostamaan lähes pilkkahintaan,  alle 4 liiraa/kilo. Harmi vain, että olen mitä ilmeisemmin alkanut herkistymään mansikoille ja saanut allergiaoireita, joten päätin iloita kesän ensimmäisistä kirsikoista, jotka bongasin Migrosta. Maukkaita!

* Meillä on aina syytä juhlaan, vaikkakin viimeisimmästä Pano-illallisesta onkin jo muutama viikko. (Panon lokaatio on muuten muuttunut, nykyisin sen löytää Nevizaden kujan lähettyviltä, Taksimista) Kesäaikaan syy syödä ulkona ja viettää aikaa ulkona niin kauan kun aurinkoa on jäljellä on tietenkin.. kesä

* Juoksin eräs ilta kotiin järjettömän ukkospuuskan aikana. En ehtinyt bussipysäkiltä ottaa kuin muutaman juoksuaskeleen pitäen muovipussia pään päällä, kun olin jo läpimärkä. Päätin säästää energiaa ja kantaa muovipussia jatkaessani puolijuoksua läpi lammikoiden ja autoteiden. Kerran piti pysähtyä varjon alle, ottaa molemmat avokkaat jalasta ja tyhjentää ne vedestä - ja jatkaa juoksemista kotiin asti. Sain aika suihkun!
Ja missä kelissä tuli juostua: salamat välähtelivät ympäriinsä ja taivas jyrisi hulluna ja vettä tuli kuin saavista..!

* Olen syöttänyt salaa puutarhan kissoja raaoilla nakeilla. Teen vain jäynän: heittelen palasia naapurin puutarhaan, jotta kissat kuvittelisivat jatkossakin saavansa ruokaa sieltä, eivätkä tulisi norkoilemaan meidän oven eteen joka autuaan aamu. 

* Olen elänyt lätkähuumassa joka vuosi (vuodesta -95 asti) MM-lätkän aikana. Katson mielelläni myös muidenkin maiden pelejä,  ei vain Suomen, ja pidän niitäkin tarpeeksi viihdyttävänä. Varsinkin jos Mertaranta kommentoi niitä. Täällä vain en valitettavasti ole nähnyt pelejä livenä, mutta tuubista niitä näytetään puolen tunnin viiveellä, joka on ihan okei, vaikkakin ulkomaalaisilla kommentoijilla. Jos on ollut päiviä, jolloin ei ollut pelejä, olen katsonut tuubiin tallennettuja kokonaisia matseja, samalla tehden vaikka puhdetyötä. Vai mitäs sanotte tästä?:




I combine business and pleasure! :D Päätin silittää viikon pyykit samalla kun vahtasin Ruotsi-Tsekki peliä jälkijunassa tuubista! :D Näin sitä vannoutuneinkin fani pyhittää lepopäivänsä ;)  (Allekirjoittanut on pohtinut sitä, kuinka vanhaksi asti sitä jaksaakin innostua lätkästä aina samanlaisen hypetyksen vallassa, vuodesta toiseen..?! Luultavasti sitä jaksaa vielä seuraavatkin 30 vuotta karjua solvauksia ja hurraa-huutoja joka pelin yhteydessä.. meikäläisen tuntien.)

5/17/2012

Ihan turistina

Laivamatka Euroopan puolelle eräänä aamuna. Tuli vierailtua konsulaatissa, ja koska lähdimme laivalla, ja sää näytti oikein makoisalta, oli tietenkin kuvia räpsittävä.













5/15/2012

Kera keltaisten kukkien

Vietimme ensimmäistä kertaa äitienpäivää anoppilassa. Emme olleet jostain syystä koko kööri yhdessä aiempina vuosina, mutta tällä kertaa päätimme muutaman ekstrasukulaisen kera viettää iltaa Altunizaden maisemissa.

Piti tietenkin ostaa kukkia, joka hoitui matkalla taksitolpalle..
 ..ja tällaiseen päädymme. (valitsin täysin värin perusteella, en oikein itse pidä peruspunaisista/pinkeistä kukista..)

Taksimatka Altunizadeen oli käsittämättömän hauska. Taksikuskina oli vanha mies, joka ulkoiselta olemukseltaan vaikutti täysin tavalliselta turkkilaiselta. Radio soitti sillä hetkellä Metallicaa hiljaisella äänellä ja O. totesikin hänelle että onpa hänellä hyvä musiikkimaku. Kuski sitten kysyi että on hänellä muutakin, laittoi CD:n sisälle ja kysyi haluammeko kuunnella Rammsteinia? Jooo! :D Siinä sitten istuimme taksissa ikkunat auki ja metalli täysillä :D Siinä vaiheessa kuitenkin, kun hautausmaan ohitimme, kuski pausetti musiikin, kunnioituksesta kuolleita kohtaan. Suokaamme me se heille.

Anopilla olikin jo kasa kukkia kotonaan, meidän kimppumme toi lisää väriä olohuoneeseen. Ostimme myös lahjan, mutta unohdin ottaa kuvan siitä. Sellainen ihan kiva, The Company:sta.

Tällä kertaa illallinen ei ollut mitään kulinaristista, mutta erittäin herkullista kuitenkin. Liha-munakoiso-sieni-kastiketta riisillä ja coban salatasilla. Kyllä se anne vain osaa..!


5/11/2012

Evening walk



Käyskentelyä ulkosalla eräänä iltana. Koko päivä oli lämmin ja oletimme lämmön jatkuvan, vaikkakin aurinko teki laskuaan, mutta iltaa kohden alkoi tuulemaan oikein navakasti ja olikin yllättävän kylmä! Joka tapauksessa saimme aimo annoksen raitista ilmaa ja meren tuoksua.