.

.

3/29/2012

Tyttö nimeltä Syyskuu

.. ja muita poimintoja matkan varrelta.

Tapasinpa eräs päivä perheen, jossa on kaksi alle 5 vuotiasta tytärtä. Toisen nimi on Eylül (Syyskuu) ja toisen Nisan (Huhtikuu). Eivät kuitenkaan olleet syntyneet kyseisinä kuukausina. Toinen tytöistä näytti aivan skandinaaviselta, toinen täysin turkkilaiselta. He osasivat englantiakin muutaman sanan, kun heidän kanssaan juttelin. Tai sitten se oli optinen harha, sillä kun muutaman kerran jankkasin samoja sanoja taisi toisi heistä alkaa toistamaan niitä itsestään..

O. on saanut kuulla jo muutaman vuoden ajan näyttävänsä ihan Hugh Grantilta. Hänelle on tullut kuulemma moni sanomaan kuinka hän muistuttaa kyseistä näyttelijää niiiiiin paljon. Mielestäni hän ei näytä Hughilta muuten kuin silmistä. Myös työpaikkansa ulkopuolella, minun kanssani kuljeskellessaan, paikalliset olettavat hänen olevan ulkomaalainen, ja tulevat juttelemaan englanniksi. On siinä sitten naurussa pitelemistä..

Kärsin matkapahoinvoinnista. En aiemmin kärsinyt, mutta täällä, varsinkin autolla matkustaessa, vatsaa kiertää jos joutuu kauan istumaan ruuhkaisilla teillä. Etenkin, jos välillä ajetaan lujaa ja sitten jarrutetaan nopeasti ja taas kiihdytetään ja vedetään mutkat suoriksi. Eivät osaa kaikki edes ajotapoja täällä, mokomat. (baba ja O. tosin ajavat taitavasti ja hillitymmin)

Simit-myyjät (rinkelikauppiaat) kailottavat mailien päästä uunituoreita leipomuksia samalla, kun kävelevät iso korillinen päänsä päällä pitkin pikkukatuja. Se on minulle hyvin turkkilainen piirre, jonka toivovan säilyvän. Tämä siksi, että uutisten mukaan hallitus haluaisi luopua basaareista Turkissa! Hullua! Ne jos mitkä on sellainen  kulttuuriperinne, että ei niitä saa poistaa katukuvasta. Ostoskeskuksia tässä kaupungissa (varmasti koko maassa) on ihan tarpeeksi, mutta lisää rakennetaan..

3/24/2012

Mistä tietää että on..

..kevät!?

..voi käyttää jälleen kevätvaatteita! Kuten viime vuoden alkusyksyllä ostamaani takkia ja mallailla siihen kaikkia ihanan värisiä huiveja..




ja kevätkenkiä.

(keskimmäiset ovat elämääkin vanhemmat, mutta niiiiiiiin mukavat jalassa)

.. voi ryhtyä järjestelemään talvivaatteita  sivummalle ja ottaa esille kevyempiä vaatteita.

.. voi kuivattaa pyykkiä ulkona! Jo viikon ajan  puutarhan puolella on heilunut kaikkea mahdollista O:n kalsareista peittoihin ja tyynyliinoihin.

.. voi haistaa kevään. Sillä on oma ominaistuoksu. Se tuoksuu raikkaalle.

.. enemmän aurinkoisia aamuja kansalle! Kun vihdoin on selvitty yli kylmän, pimeän, masentavan, viimaisen, märän, hyhmäisen, loskaisen, ankean talven, niin kevät on jotain niin kaunista, että..

.. ja koska aurinkoa piisaa heti aamutuimasta asti, niin energiaa riittää enemmän vaikka mihin!

.. voi tuntea kevään ihan fyysisesti: siitepölykausi on alkanut! En tiedä mikä täällä kukkii, mutta sellaisia lieviä oireita on, eli aivastuttaa ja nenää saa putsata harva se hetki. Onneksi ei sen pahempia oireita kuitenkaan :)

.. puutarhassa vilisee kiimaisia kissoja ja järjetön mouruaminen voi jatkua tuntikaupalla, melkein päivittäin.

.. enää ei tarvitse pitää kombia auki koko päivää kämpän lämmittämiseksi, riittää kun sen avaa illalla ja sulkee aamulla. Mittari näyttää yli +10 ulkona.. :)

.. voi alkaa suunnittelemaan grillibileitä puutarhaan! Enää vain puuttuu se grilli..

3/19/2012

Juhlaa ja fanitusta

Lähdin lauantaina porukalla erään turkkilaisen tuttavan järjestämiin juhliin. Hän on nyt ylpeä kielikoulun omistaja, ja lokaatio on Çekmeköyssä. Itse reissu sinne on pitkä ja autossa istuminen tylsistytti (varsinkin kun takaisin palasimme ruuhka-aikana), mutta itse koulu oli vallan mukavan näköinen ja tarjoilu pelasi :)






Juhlia varten ostin parit hiusklipsit (värikkäät heti käyttöön, valkoiset jemmaan)..

..ja mukavat pikkukengät sisätiloihin. Nämä ballerinat taitavat jäädä käyttöön ihan ulkosallakin.


Takaisin tullessa Kadıköyyn ruuhkan syy oli Fenerbahçen jalkapallomatsi. Fanit kansoittivat kadut ja pitivät meteliä. 
(^ poor dog..)


3/16/2012

Kato, ku unohtu.

Kuluneella viikolla olen oppinut, että..

.. kannattaa astella apteekkiin/markettiin/tai muuhun vastaavaan tietäen mitä sanoa. Alkaa vaikuttamaan älyvapaalta touhulta, kun yrittää ostaa lääkettä kurkkukipuun, mutta sekoittaa sanat "kurkku" (boğaz) ja "pää" (baş) keskenään, eikä muista lääkkeen nimeä.

.. minä olen "käly" (yenge) sellaiselle henkilölle, joka on sitä mieltä että mieheni on tämän henkilön veli (kardeş). Esimerkkinä lähimarkettimme omistaja kutsuu minua yenge:ksi joka kerta kun sinne astelen/sieltä poistun. Ilmeisesti hän kokee veljellistä yhteyttä O:n kanssa.. (ainakin heidän juttunsa välillä vaikuttavat melko veljellisiltä)

.. ihmiset kummastelevat lyhyttä tukkaa naisella, varsinkin jos kyseisellä naisella on ollut sitä ennen pitkä tukka. En ole tässä kaupungissa nähnyt montaakaan lyhyttukkaista naista, sanoisin että n. 99 % naisisista on pitkätukkaisia. Ovatko pitkät hiukset naisellisuuden huipentuma? (Ei ole, jos asiaa kysyttäisiin minulta ja anopiltani)

.. turkkilaiset puhuvat paljon perheen kesken puhelimessa pitkin päivää. Pitkin työpäivääkin, jos mahdollista. O. oli jutellut joskus aiemmin työtovereilleen, että me emme juurikaan toisillemme soittele, kun yhdessä asumme niin kyllähän siinä kotona sitten ehtii kuulumiset vaihtamaan. Työkaverit olivat suunniltaan: "Jaa ette puhu toisillenne puhelimessa?? Kyllä me vaan soittelemme vaimomme/anoppimme/veljemme vaimomme serkkumme kanssa JOKA PÄIVÄ puhelimessa!" Eräs nainen kertoi soittelevansa 25-v tyttärelleen joka päivä viidesti. Viidesti. Arvatkaa asuvatko he saman katon alla? (Juu.)
Mikä oli lopputulos? Nykyjään O. soittelee aina samoihin aikoihin, kysyäkseen samat kysymykset, ja siten pitää työtoverinsa huojentuneina tilanteen tasapainoisuudesta ;D

.. olen seissyt melko lähellä 4. Leventissä sijaitsevaa Sapphire-nimistä ostosparatiisia. Se on valtava. Kolossaalinen. Siellä on kaikkea. Siellä on H&M. Sinne!!!

3/14/2012

Market





Ihania nämä pikkumarketit, kun kaikkea tarpeellista löytyy. Siitä vain kadun vierestä poimit tarpeelliset ja jatkat matkaa.
Mansikoitakin myyvät jo, paitsi että vieläkin on kilohinta turhan korkea, jotta harkitsisin ostamista..

3/10/2012

Bäk tu te ruuts.

Eilen tuli vihdoista viimein käytyä parturissa! Kyllä siinä menikin tovi, ennen kuin päätin mitä tukkakasalle tehdään. Pitkä tukka on muuten ihan kiva, mutta meikäläisen tapauksessa se tarkoittaa kaksihaaraisia, kuivuneita latvoja, huonokuntoisia hiuksia, elotonta takkukasaa, ja mitä vielä. Pitkä tukka saattaa olla kaunis, mutta se on raskas ja painava, sen pesussa menee oma aikansa ja takkujen selvittämisessä vierähtää koko ilta. Loppujen lopuksi pitkä tukka ei taida enää olla minun heiniä, ja koska halusin hiuksista taas ryhdikkäämmät ja eloisat - keveydestä puhumattakaan, printtasin kuvan joka toimi inspiraation lähteenä ja pyysin O:ta varaamaan parturiajan työpaikkansa lähettyvillä olevalle parturille.

Inspiraatio-kuva:

Lopputulos: (eilen illalla)
(tänään aamulla)

Lähes täydellinen midi-mittainen polkka, jossa etuosa on pidempi ja niskasta lyhyempi! :) "Lähes" täydellinen siksi, että tämä kuitenkin nyt (kun lakan vaikutus on hävinnyt yön ja ulkona tepastelun jälkeen) näyttää hieman liian A-linjalta, joka ei ole se kaikkein toivottavin kasvojen muodolleni, mutta sou not.. Tukka on taas eloisa ja ihanan kevyt ja ilmava. Ja tuntuu siltä kuin minulle olisi siunaantunut yhtäkkiä lisää paksuutta hiuksiin, mistä tietenkin saa kiittää hyvää leikkausta :)

3/04/2012

Syön, siis olen.

Viikon ruoat. On taas mässätty ja nautittu ;)

Pe-iltana teimme DIY-Panopihvejä (do it yourself), eli pihvejä sieni-juustokuorrutuksella.




 Luonnollisesti unohdin kuvan juuston lisäämisestä. Valmiissa annoksessa myös sekasalaattia ja lohkoperunoita.
Tämä oli sellainen ateria että I deserved it. Viikko oli ollut suorastaan arsesta ja SGK on kirosana. En lähde erittelemään tapahtumia, mutta voin kertoa että maan byrokratia saa meikäläisen pään sekaisin.

Palasimme tavanomaisempiin ruokiin, kun ajattelin valmistaa jotakin "suomalaista" jossa on jotakin terveellistä sisällä: pinaattilettuja! :D 
 Taikinan päälle juustoraatetta ja pinaattia.
 Ja käännetään taskuksi.


Sunnuntai-aamun aamupala: superhyvä smoothie mansikoilla ja munakas paprikalla ja appelsiinimehulla.


Mitähän ruokaa sitä keksisi taas ensi viikoksi?

3/02/2012

Yoğurtçu Parkı II

Lähettyvillä sijaitseva puisto tarjoaa meille kohtuulliset kuntoilumahdollisuudet: juoksu, joka on samaa materiaalia kuin urheilukenttien vastaavat, liikunta"masiinat" ja esim. koripallo- ja tenniskentät.








Puiston huonona puolena ovat:
- välillä rantavedestä lemahtava löyhkä, jonka alkuperää en tiedä, mutta oletan että syy on juurikin vedessä (tai mitä siellä pohjalla sitten onkaan) &
- kulkukoirat (välillä ne ottavat iisisti, mutta joskus innostuvat juoksemaan ja haukkumaan)
Hyviä puolia:
- alueen suuri koko, eli vaikka porukkaa on paljon paikalla on silti tilaa temmeltää
- kahvila tarjoaa kaikenlaista juotavaa ja syötävää, mikä on varmasti kesäkuumalla hyvä juttu
- lokaatio (ei tarvitse pitkälle kävellä ennen kuin olemme perillä)
- hyvä ja nopea kävely-yhteys rannikkoalueelle, jossa myös näkemistä riittää
- puistoa pidetään siistinä, enkä tähän asti ole siellä nähnyt kenenkään juovuksissa mölisevän idioottimaisuuksia