.

.

8/17/2011

Yeni dönem

Minulle on tainnut kouluajoista jäädä päälle systeemi, jossa joka syksy alkaa tavallaan uusi vuosi, tai ainakin lukuvuosi. Tämän vuoden kalenterinkin ostin jokin aika sitten, vaikka vuotta on enää neljä kk, ja risat, jäljellä! :) Syksyt ovat aina ajankohtia, jolloin vaatekaapin sisältöä tutkitaan kriittisesti, vanhaa heitetään pois ja uutta ostetaan tilalle. Tällä kertaa vaatteiden sijaan katselinkin kriittisesti laukkuvalikoimaani, joka ei ollut kehuttava. Yhdessä alkoi kangas kulua rikki ja toisessa oli ikuinen vetoketjuongelma. Joten tuumasta pääsin toimeen ja lähdin Modan ostoskatujen valikoimien pariin.


Tästä laukusta oli sellainen alennus, että en kovin kauaa ajatellut ennen kuin ostin. 99 liirasta 39 liiraan oli mielestäni oikein oiva tarjous. Olin erittäin tyytyväinen ja vaikka kotona tajusin että sisään ei mahdu isoa tavaraa, esim. A4:n kansioita niin että vetoketju menisi vielä kiinni, olin silti sitä mieltä että tätä tulee käytettyä aivan takuulla. Niin pienissä reissuissa kuin muutenkin. Nättikin vielä.

Mutta koska hamusin sellaista tietynlaista koulu-/työlaukkua (jos vaikka sattuisin tarvitsemaan ;), niin löysin sellaisen päädyttyäni hetken mielijohteesta eräänkin liikkeen alakerran kenkäalennuksien perässä. "Indirim, indirim!" suorastaan kutsui minua! Ja niin teki tämäkin laukku. Värimahdollisuuksia olisi ollut musta, sinertävä, harmahtava, beige ja tämä ruskea ja kokeilin kaikkia värejä peilin edessä testatakseni miltä ne näyttävät. Ruskea on jotenkin turvallinen valinta, ehkä tylsä, mutta varma. Pehmeät nahkahihnat ja materiaali on aivan ihanat. Ja sisälle mahtuu peräti kaksikin A4-kokoista kansiota ja muutakin tavaraa, joten tilaa on. Hintaa taisi olla pyöreästi 40 liiraa, alennuksessa sekin.

(syy miksi horisen noista A4:sista on se, että siten on helpompi hahmottaa kuinka pienestä/isosta laukusta on kyse)

Pikkulaukuksi löysin 10 liiran löydön jostakin kadun varrella olevasta pikkuputiikista, jonka tavaroista suurin osa roikkui ulkopuolella. Laukkua on tullut käytettyä juhlissa ja muutenkin ulos lähtiessä. Kätevä ja sisälle mahtuu yllättävän paljon.

Ja löytyihän ne alennusavokkaatkin (29 liiraa), kun tarpeeksi kauan erilaisia kokeilin. Meikäläisen jalat ovat sellaiset räpylät, että korkeakorkoiset kengät eivät tule kuuloonkaan, eivät ole mitenkään mukavat jaloissa ;) Lattapohjaisilla jaksaa sen sijaan kävellä jonnekin.. Ehkäpä ostan vielä toisetkin avokkaat, mikäli lämpimät kelit jatkuvat syyskuussakin. Tosin kelitkin ovat heitelleet hellepäivistä rankkasateisiin, joten voi olla että umpinaisemmat kengät ovat aika poikaa jo ensi kuussa..

3 kommenttia:

  1. Ihania ostoksia! Turkissa kyllä osataan :D Onneksi sinne taas pääsee ensi vuonna 3kk lomalle. Ollaan menossa taas miehen kotikaupunkiin Konyaan ja ollaan sormet ristissä, että asuntomme olisi silloin valmis. Miehen vanhemmat on kyllä ihania + muukin suku, mut on se oma tupa aina oma tupa :)

    VastaaPoista
  2. Hei Elisa! Käyn täällä seurailemassa elämääsi. Jostakin syystä ihan hiljaa. Nyt ajattelin, että voisihan sitä sanoa, edes Hei:). Sitä se Istanbul teettää - käytännöllisestä pukeutujastakin kuoriutuu asustaja:). Laukkuja ja kenkiä ei yhtä-äkkiä olekaan koskaan liikaa...

    VastaaPoista
  3. Annina: oma tupa, oma lupa ;)
    Mine: no Hei sinnekin :) Minusta tuntuu että laukkuja ei koskaan ole liikaa, voisin hamstrata niitä enemmän kuin muita asusteita, mutta vielä maltillisesti kuitenkin..

    VastaaPoista