.

.

5/19/2011

Tired but happy

Tänään oli viimeinen lesson, eli se vaativin 8. Saimme käyttää mielikuvitustamme kahden viimeisen lessonin kohdalla, mikä tarkoitti sitä että meille ei annettu valmiita materiaaleja vaan ne oli kehitettävä yhdessä jotta kolme 45-minuuttista saatiin yhteneväiseksi kokonaisuudeksi. Oli siinä sitten tekemistäkin, voin kertoa.. :D

Tänään viimeisen lessonin aiheena oli lentokoneet. Me tytöt pukeuduimme lentoemänniksi, joka jo sinällään edesautti kolmen erilaisen lessonin yhteneväisyyttä.
Ostin vartavasten tätä päivää varten sinisen kauluspaidan, joka itse asiassa tulee olemaan kovassa käytössä varsinkin jos opettajantyötä satun saamaan. Kynähameen sain lainaksi skotlantilaiselta kurssitoverilta ja sukkahousut kävin ostamassa Migroksesta aamulla. Olihan se pakko itseään käydä kuvauttamassa naistenvessassa ennen luennon alkua. Nimikyltitkin tuli askarreltua, ja viime hetkillä ennen oman luentoni alkua sain vielä venäläiseltä kurssitoverilta raidallisen huivin lainaan kaulan ympärille, viimeiseksi silaukseksi.

Jos ei muuta, niin ainakin tyylikkyyspisteitä saimme tältä päivältä ;) Itse asiassa, vaikkakaan en ole tippaakaan hameihmisiä, ei tuollainen kynähame ole ollenkaan pöljempi päällä, kunhan vain materiaali on mukavan joustavaa ja pituutta on tarpeeksi, ettei paljasta liikaa vartta.

Viime vuonna ostamani avokkaat pääsivät jalkoihin. Rakothan niistä kehittyivät, mutta eipä niitä tarvinnut koko päivää pitää.

Taisin saada joko allergisen siitepölyreaktion tänään, tai sitten minulle on kehkeytymässä flunssa, sillä kurkussa on kaktus ja silmät vuotavat vettä. Ah, ihanuutta. Onneksi huomenna on viimeinen CELTA-päivä ja saamme lopullisetkin arvioinnit. Itse sertifikaatioiden saantia taidamme silti joutua odottamaan, mutta mitäpä tuolla. Kurssi on läpäisty, se on pääasia, ja seuraavaksi etsitään töitä. Ehkä tällä kertaa paremmalla tuurilla. (Insallah) Mutta sitä ennen... minä nukun koko viikonlopun putkeen. Olen elänyt nämä 5 viikkoa uskomattoman stressaantuneena, hermostuneena, jännittyneenä (noh, kyseessä elämäni ensimmäiset opetuskerrat, joten kyllä sinne luokan eteen meneminen on joka kerta jännittänyt niin että melkein purjo tullut kylään) ja yöunet ovat jääneet vähiin, sanoisin että nukuin keskimäärin arkiöisin n. 4,5 tuntia, johtuen valtavan suuresta urakasta: ei vain lessonien suunnittelua, mutta assignmentteja (esseitä), perinpohjaisia sellaisia, ja muuta mukavaa, joille kaikille oli deadlinet. Ne ovat nyt kuitenkin tehty, hyväksytty, ja huomenna voi ottaa rennosti, kun loputkin meistä suorittavat viimeisen lessoninsa.

Kaikille kurssista kiinnostuneille: Kyllä, se kannattaa. Se on hyvin, hyvin, intensiivinen kurssi, vapaa-ajalle voi sanoa hei-hei, jopa omalle poikaystävällekin voi sanoa hei-hei, sillä yhteistä aikaa ei juurikaan ole ollut :D Kurssi, 5 - viikkoinen, on kuitenkin varmasti parempi kuin 4-viikkoinen, joka itsestäni tuntuisi käsittämättömältä suorittaa hyvin arvosanoin. Yhtenä vaihtoehtona on myös part-time kurssi, jolloin kurssille varataan vain 2 päivää viikossa, joka viikko. Kurssi tällöin kestää n. 10 viikkoa, mikä sopii kaikille heille, jotka käyvät töissä. Kurssia varten pitää kehitellä itselleen järjestelmällistä luonteenpiirrettä, uskomattoman pitkää pinnaa ja itse-aloitteisuutta ja toimeliaisuutta. Ja tietysti luontaista kiinnostusta ja uteliaisuutta opetustyötä kohtaan. Ensimmäisten jännittävien lessoneiden jälkeen aloin nauttimaan siitä, että saan olla siellä luokan edessä, oppilaiden ja muiden CELTA-kurssilaisten nähtävänä ja observoitavana. Takarivissä kuiskimme kun yksi meistä opettaa ja kirjoitamme palautetta, joten se on aina takaraivossa ajatuksena, kun ohjaamme lessoneita - mietimme mielessämme että mitenköhän tämä oikein on tähän asti mennyt ja montakohan virhettä olen jo tehnyt? ;D Very nerve-breaking I would say! Mutta kun siitä ajatuksesta pääsee yli, niin sitten ei luokasta huomaa ketään muita kuin oppilaat.

Tähän loppuun vielä pilvinen Istanbul, laivasta katsottuna, kun ylitän ties kuinka monennen kerran Bosphoruksen Euroopan puolelta Aasian puolelle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti