.

.

8/17/2010

Potpuri


Ruokapöytä käytössä, tällä kertaa kohteena sunnuntai-aamu, kun jokainen oli kotona samanaikaisesti (sitä ei kovin useasti viikon aikana tapahdu) ja koska hep beraber evde, niin tottakai syötiin aamupalaa uudella pöydällämme.

Beyaz peynir (:valkoinen juusto) on niiiiin hyvää, sitä leivän päälle niin avot!

Ja tavanomaiseen mukaan oliiveja, juustoa ja tällä kertaa oltiin tavoitteet ylitetty kun mansikkahillo löysi tiensä kaupan hyllyltä pöydälle :)

Kyllä näillä eväillä pitkälle jaksaa, ja meidän sunnuntai-missio olikin käydä tutkailemassa annen, abin ja pikkuveljen kanssa Maltepen kodinkone-huonekalu-decoration-liikettä Koçtaşia. Mukavasti köröteltiin autolla pitkin rantatietä, jonkin tönön mittarin mukaan oli jopa +36, eli tarkeni.


Matka Maltepeen sujui mukavasti Caddebostanin ja Bostancin läpi, eli pitkin rantaviivaa huruteltiin, abi paineli ohi joka kerta kun edessä ajoi joku jolla ei ollut yhtä herkkä kaasujalka. (Miksi oi miksi täällä kaikkien on pakko ajatella samalla tavalla liikenteessä, ikään kuin se tekisi siitä yhtään sen toimivampaa!?)

Pitänee muuten mainita, liikenteestä kun nyt tuli hyvä aasinsilta. Täällä valot eivät mene ihan samalla tavalla kuin Euroopassa (ja muuallakin, mitä ilmeisemmin). Eli kun valot muuttuvat vihreästä punaiseksi, ne muuttuvat samalla tavalla kuin muissakin maissa (ja luultavasti siis sillä yleisellä tavalla) eli pelkkä keltainen ja sen jälkeen punainen. Mutta kun olisi aika nostaa kytkintä, niin punaisen jälkeen ei tulekaan punaista+keltaista vaan suoraan vihreä. Joten! Minä tiedän syyn stressiin tässä liikennekulttuurissa: jos täällä olisi myös käytössä tämä puna-kelta valoyhdistelmä, joka olisi merkki autoilijoille valmistautumaan lähtöön, he eivät painaisi kaasua kaksin kintuin naama irvessä ja pumppu paineessa vihreän ilmestyessä esiin, vaan he ottaisivat ehkä jopa enemmän lunkisti :). Ajatuksia, ehdotuksia?

Oli mattoja jos jonkinlaisia,
ja keittiökokonaisuuksia.

Mitään ei kuitenkaan ostettu, sillä yksimielisyyteen ei päästy. Jep jep, remppa laajenee keittiöön kunhan kaivamme ensin jostain rahat siihen :)








Uudet piilarit (täältä ostetut) ovat nyt myös käytössä, eilen aloitin ja hieman jänskätti. Outo juttu: aamulla kun linssit ovat silmissä en näe kaukana olevien puiden lehtien, talojen seinien ym reunoja terävästi, vaan ne ovat sumeita. Oire johon yleensä reagoin hieromalla silmiä, mutta tällä kertaa ei hieronnat auttanut, linssit ovat erilaisemmat kuin aikaisemmin käyttämäni (Suomesta ostetut). Outo juttu muuttuu oudommaksi: päivän mittaan joko unohdan tai en enää huomaa näköni olevan hieman sumuista kauas katsoessani, mutta kun illalla servis bussissa istun matkalla kotiin ja katselen maisemia tajuan, että näen ihan normaalisti, erotan puiden lehdet puista ja muutenkin kuva terävöityy. Muuttuuko minun silmäni uusien linssien kanssa? Sulautuuko linssit silmiini päivin mittaan? Ovatko linssit jotenkin erikoisia? Vai sittenkin minun silmäni..? Hmm.

Mainitsemisen arvoinen juttu (vai onko, päätelkää itse kun olette tämän kappaleen lukeneet) on myös se, että olen ilmeisesti allerginen itselleni. Sääreni kutiavat hikoillessa ja varsinkin capreja käyttäessä kangas sen verran ärsyttää ihoa, että kun muutaman litran hikoiltuani (ja se näkyy varsinkin koivissa) lähden ulos, niin ärsytys kasvaa suureksi ja huomaan päivän aikana ihon punertavan ja kuumottavan ja se voi kestää pari päivää ennen kuin punoitus lakkaa. Siis allerginen omalle hielle! Oi aikoja..

1 kommentti:

  1. Tuo Koçtas on taalla Antalyassa yksi lempparikaupoistani.Kayn siella monasti vain katselemassa.
    Kaikille tiedoksi,etta nykyaan siella myydaan myös muovisia taulukoukkuja.Pitkaan tuotiin niita aina Suomesta,mutta nyt ei tarvitse.

    VastaaPoista