.

.

8/28/2010

Nesteytystä vol.2

Tänään (ja eilis-ilta) on tullut vietettyä ahkerasti sängyn puolella. Olotila muuttui hyvin, hyvin kurjaksi pe-iltapäivällä töissä ja kotiin tultuani en tiennyt enää miten päin olisin ollut, sen verran heikotti. Sanotaanko nyt vaikka näin kauniisti suomalaisittain, että eilis-illasta asti on "tanssittu ripaskaa" tuolla kylpyhuoneen puolella. Epäilen vahvasti ruokapuolta, jotakin on tullut syötyä, joka on pistänyt mahan pyörimään kärrynpyöriä ja epäilen nimenomaan yliopiston muonitusta. En epäile vesipolitiikkaa, olen juonut joka päivä varmasti pari litraa pelkkää vettä, plus teetä yms, joten siinä mielessä olen pitänyt itsestäni huolta. Enkä epäile kotiruokaa, sillä täällä ei ole pelkoa että ruoka olisi ehtinyt pilaantua; sen verran monta asukasta on tässä huushollissa, että ruoka ei vanhentumaan ehdi.

Koska on kyse turkkilaisesta perheestä, niin täällä on saanut selvät ohjeet siitä, miten pitää menetellä tässä tapauksessa. Joten tänään olen syönyt pelkästään keitettyjä perunoita, kevyesti suolattuna, sekä juonut runsaasti vettä ja hyvin, hyvin laihaa haudutettua teetä (sellaista että väri kuitenkin näkyy ;), ILMAN sokeria. Se tee ei maistu yhtään miltään, voin kertoa, ilman sokeria, joten siinä on tänään ollut totuttelemista. Baba on keitellyt pottuja minulle nyt kahteen otteeseen, söin niitä lounaaksi ja nyt illalliseksi. Kokeilin myös ayrania, sekoitus turkkilaista jugurttia ja vettä, mutta se oli aivan liian suolaista juotavaksi, sitä paitsi se vasta sekoittikin vatsalaukkuani entisestään. Sen kylkiäisiksi oli pakko ottaa yksi vasta ostamistani multientsyymikapseleista, jotka mm. pilkkovat laktoosia. Noin parinkymmenen siemauksen jälkeen lasin sisältö ei ollut juurikaan tyhjentynyt. Perunoiden kanssa ei saanut käyttää voita, tai edes ketsuppia, joten ei mikään herkkupäivä tänään ollenkaan.. (paitsi tuli syötyä kyllä aamulla activiaa parvekkeella vesipullon kera aamupalaksi, samalla kun luin ensimmäisen pokkarin loppuun).

Huomenna sama ruokapäiväkirja, pottuja, himppu suolaa, vettä ja teetä. Pari päivää kuulemma tätä dieettiä varmistaa sen, että olotila on paljon parempi. Onneksi maanantai on vapaata, tällä kertaa Zafer Bayram (Voitonjuhla) vuorossa, ja meille "taviksille" se tarkoittaa siis vapaapäivää :)

4 kommenttia:

  1. Geçmiş olsun! juuri noita ruokia me klinikalla tuosta vaivasta karsiville potilaillekin tarjoilimme - lisaksi colaa joka on valjahtynyt, eli hapot menneet pois. Mulla on pari työkaveria samassa taudissa ollut jo monta paivaa, itsekin odottelen osuuko kohdalle...

    VastaaPoista
  2. Voi Elisa, mä voisin lähettää sulle lohdutukseksi viisi kiloa suklaata!

    VastaaPoista
  3. Kiitokset kiitokset, mä toimin varmasti paljon paremmin kohtapiakkoin tän vatsani kanssa. En tiennytkään että tää voisi olla jotakin mahatautia tms, ajattelin että nyt on vain tullut syötyä jotakin täysin ei-toivottua..
    Satsuma: usko pois: tekisi mieli niin paljon mutta just nyt ajatus suklaasta pistää vaan mahan entistä sekaisemmaksi :P

    VastaaPoista