.

.

8/22/2010

Kello on 8, pistäkee syöden.

Käytiin sitten perjantaina siellä iftar-illallisella. Matka taittui jälleen laivalla Euroopan puolella ja Kabataşista metrolla Taksimiin ja sieltä vaihto toiseen metroon Şişhaneen. Ja sitten vielä autokyydillä Eminönüün.
Şişhane, O:n työpaikan ulkopuolella. Alue on juuri Taksimin liepeillä, İstiklal Caddesin loppuvaiheilla.
Ravintola oli alueella nimeltä Balat, Ottoman Balikcisi oli mestan nimi.
En tällä kertaa puhunut pöljiä, mutta en ihan heti tajunnut että kaksi joukossamme oli paastoajia, joten kummastelin miksi he eivät koskeneet pöydällä oleviin ruokiin vaikka me muut aloitimme :) Miehet B. ja M., joiden nimeä en muista, odottelivat kärsivällisesti moskeijasta kantautuvaa laulua, "merkkisoittoa", jotta pääsivät aloittamaan aterioinnin. Sitä ennen minulle tehtiin perinpohjaisesti selväksi mistä paastossa on kyse. Kello 8 aikoihin läheinen moskeija lähetti "valomerkin", joka oli siis merkiksi paastoajille, että käykää kimppuun, kuin sika limppuun..
Aloitimme aterioinnin salaateilla ja juustolautasella, jossa oli mukana myös salamia, oliiveja ja taateleita. Leipää dipattiin murskattuihin oliiveihin omassa öljyssään (tumma sose valkoisessa astiassa) tai sitten hunajaan. Minä tykkäsin kombinaatiosta taateli+hunaja, se kruunasi makeannälän loistavasti. Salaattien jälkeen saimme herkullisen juusto-tomaattikeiton, josta ei tullut napattua kuvaa, sillä se katosi napaan aika nopeasti.. :)




Pääruokaa ennen tarjoiltiin pieniä annoksia friteerattua kalaa tms (söin niistä vain yhdenlaista, josta sain varmuuden ettei ollut mitään yllätyksiä joukossa), ja pääruoaksi saimme valita kolmesta vaihtoehdosta, ja minä otin kalaa, kokonaisena. Samaa kalaa on tullut syötyä aiemmin, mietoa ja hyvää maultaan. Nimeä en nyt taaskaan muista..
Jälkiruuaksi oli sütlaçia (maitopohjaista, jossa on ainakin riisiä, mutta saattoi sisältää jotakin vehnäpohjaista, joten en ottanut) sekä viikunoita (joita maistoin ja hyvää oli). Ja tietysti kaiken kruunasi turkkilainen, haudutettu tee.

Kaiken kaikkiaan ruoka oli ihan hyvää, ja - se oli meille ilmaista. Hotellin omistaja oli itse henkilökohtaisesti kutsunut meidät syömään (tai no, O:n työkaverit, mutta myös mahdolliset avecit), joten illan päätteeksi meillä oli hyvä mieli ja täysi kupu.

2 kommenttia:

  1. Kiva katsella näitä kuvia kuolan valuessa suusta. On kohta lounasaika ja mahassa kurnii...

    VastaaPoista
  2. Eikä nuo kuvat ollut edes niitä herkullisimpia, parempiakin on ollut (ja on vielä luvassa :)

    VastaaPoista