.

.

6/29/2010

Tilulilulei!





























Tulevaisuuden virtuoosit vauhdissa. O. ryhtyi heti tapailemaan nuoteista, miten soitetaan Forrest Gumpin "Feather Theme", vaikka minä kröhäytin että aloitetaanko ihan perusteista.. :D Jos mies ei tunnista edes keski-C:tä, niin kannattaa varmaan käyttää hyvä aika tutustuakseen nuotteihin ja niiden ulkonäköön. Minä yritin muistella vanhoja biisejä, joita joskus osasin soittaa silmät ummessa, nyt en muistanut kuin yhden ja sen sain soittaa neljästi, koska perhe valui kotiin eri kellonaikoihin ja jokaisen järkyttyneen/hämmentyneen/epäuskoisen/huvittuneen reaktion jälkeen he tietysti halusivat tietää, kuka täällä osaa soittaa pianoa. Ja joka kerta minut istutettiin ja soitin sen saman lurituksen, minkä joskus vuonna kuokka ja suo olen oppinut. Yleisesti ottaen talossa vallitsi ihastuneisuuden tunne, piano oli jotain erilaista ja kaunista.

Tänään töissä selasin heti aamusta netistä hyviä sivuja, joista saisi kerättyä nuotteja. Yksi hyvä tulikin vastaan, josta löytyi esim. juurikin kaivattu Forrest Gumpin soundtrack, sekä joitakin hyviä 90-luvun biisejä, hyviä siinä mielessä että niiden parissa on helppoa viritellä uudelleen pianonsoiton jalo taito. Bayram astui officeen juuri kun katselin pianosta ottamiani kuvia ja näytin hänelle, minkä ostoksen menin tekemään edellisenä päivänä. Hän siinä samalla myös näki O.n soittamassa ja sanoi, että ei ole nähnyt vastaavaa näkyä turkkilaisesta miehestä. Ikinä. Se taitaa olla yhtä hämmentävä näky kuin se, että turkkilainen mies lukisi Kirjaa. Sanomalehtiä he lukevat, kahviloissa ja busseissa yms, mutta eivät ikinä Kirjaa. Perin kummallista.. mutta se selittää syyn, miksi O.n mielestä lukeminen on tylsää ja olen nähnyt hänet vain kerran lukemassa kirjaa - se tapahtui Bodrumissa, hän ei osannut kuluttaa aikaa istumalla tekemättä mitään (bence, auringonotto tuolilla lojuen ja aivotoiminnan /mobiliteetin puuttuminen ON tekemistä :) ja minulla on jossain tallessa todistusaineistoakin siitä. Tänään O. oli niin tohkeissaan pianosta että soitti minulle töihin aamupäivällä ja kertoi soittaneensa jo niin paljon oikean käden harjoituksia (joita määräsin hänen suorittavan, sillä ne ovat tärkeitä) että halusi jo alkaa oppimaan kunnon biisejä :) Ennen iltavuoroa hän taisi soitella 3-4 tuntia, toivottavasti motivaatioo riittää, sillä levelit nousevat sitä mukaa kun yksi level on masteroitu. Varsinkin jos minä olen opettamassa ;)

6/28/2010

Älkää kysykö miksi.. ;)

Noniin koe ohi, en muista mitään, ja hyvä niin. Karmeat kolme ja puoli tuntia takanapäin, kirjoitin kuin viimeinen päivä elämässä olisi ollut kyseessä ja laskin laskuja kunnes pää tuntui halkeavan. Ja siltikin jouduin heittämään puoliin veikkaukset, sillä aika ei antanut periksi..
Koe järjestettiin UBM plaza-rakennuksessa, Fulyassa (Şişli). Ennen koetta (oltiin aika paljon etuajassa) kulutettiin aikaa ympäröivällä seudulla ja kurkittiin läheisen huonekaluliikkeen sisälle. Kokeen aikana O. odotteli aikaa kuluttaen ympäriinsä pyörien kuin kunnon poikaystävä konsanaan.






































Huonekaluliike oli aika kallis, mutta ihan mielenkiinnosta tykkäämme katsella ja arvioida omia näkemyksiämme, onhan niistä huonekaluista joskus oltava edes suht. yksimielisiä, kun niiden hankinta on tärkeää.. :)
Matkasimme takaisin kotikulmille taksin, lautan ja dolmuksen kyydeissä.
Güle güle Beşiktaş, Euroopan puoli.
Hoş geldin Aasian puoli, Üsküdar.
Menimme syömään ja sen jälkeen suuntasimme Koşuyoluun, jossa on eräs ihana pikkuinen musiikkikauppa. Olimme jo reilut puoli vuotta miettineet erästä isoa ostosta, josta varsinkin O. oli haaveillut suunnilleen koko elämänsä ajan. Ja minä mietin sitä siksi, että olisihan se vanha harrastus ihan hauskaa kaivaa uudelleen muistista käytäntöön.. Ja niin me sitten teimme. :)

Me ostimme pianon!!!!!! :D

Hintaa oli 4000 euroa josta saimme vielä muutaman satasen alennusta. Kävimme hyvin, hyvin pitkän ja perinpohjaisen tuokion kaupassa laskien palkasta paljonko jää jäljelle kotiin annettavien kustannuksien ja muiden välttämättömyyksien jälkeen joka kuukausi takaisinmaksettavaa ostoksesta. Mietimme todella pitkään eri vaihtoehtoja ja tulimme tulokseen, että kävimme pankissa nostamasta tililtäni vaadittavat rahat, joista O. luonnollisesti maksaa puolet takaisin, takaisinmaksuina, joka kuukausi tietty summa tililleni, ja vuodessa olisimme suorittaneet tämän "takaisinmaksun". Me varmasti kuulostamme hulluilta, hommatessamme pianon, joka ei ollut mikään halpa hankinta meidän säästöillämme ja palkoillamme, mutta toisaalta ei mikään piano kovin halpa olekaan.. Monta kuukautta pitää nyt vain säästää rahaa, tulihan tässä jo puolen vuoden aikana oltua kahdesti lomalla, lukemattomia kertoja ravintolassa, elokuvissa yms muita hassutuksia ja paaaaljon ostoksia, hankintoja, vaatteita, kaikkea. Ja nyt sitten säästämään, jotta pianon lisäksi voimme joskus ostaa jotain muutakin, kuten vaikka niitä tarpeellisia huonekaluja sitten joskus kun omaan kämppään muutamme. Niin, niille haaveille saa nyt heittää hyvästi ensi vuoteen asti, sillä palkastamme ei ole tarpeeksi maksamaan vuokraa, laskuja ja pianoa ja säästämään rahaa ja elämään. Life is expensive, they say.. Mutta ei se kuitenkaan haittaa, niin kauan kun on murkina valmis kun kotiin tulee, niin elämä on aika hyvin mallillaan ;)

Nyt vain odottelemme kotona uuden huonekalujärjestelyjen keskellä pianon tuloa.. sanoivat että tulevat ihan kohta :)

6/25/2010

Taidepläjäys.

Housut seinällä.. mutta onko se taidetta?






































Toisenlaisia sutitöitä, aika jänniä.

































Nuo työt löytyivät siis Capitolista, siellä on monesti erilaisia taidetöitä esitteillä. Kotona oli sitten erilaiset kuviot, kun löysin hyvännäköisiä nakkeja Migrosista.
Nakki, nakit = Sosis, sosisler.



















Miten olikaan ikävä tätä herkkuyhdistelmää..! :) Kokeilkaa!

Istanbul on vaipunut syvään, harmaaseen uneen, jota tahdittavat sateen rummutukset. Sadetta on tullut tänään lähes taukoamatta. Aurinko ei ole paljoa esittäytynyt, olisi kiva tehdä uudestaan tuttavuutta kyseisen elämän ylläpitäjän kanssa. Toki eihän sateinen viikonloppukeli haittaa, kaksi päivää vielä lukuaikaa jäljellä ennen maanantain tuskanhetkiä. Nyt olen lukenut kaksi päivää matikkaa ja voin kertoa: olen käynyt läpi koko lukion lyhyen matikan näissä kahdessa päivässä. Ja edelleen voin kertoa, että inhoan sitä, hyi yök, hus pois. Mutta maanantaina taidot sitten punnitaan, kuten myös englannissa. Voin myös kertoa: inhoan tenttitilanteita - minulla yleensä menee julmetusti enemmän aikaa tentissä kuin harjoituksissa vastauksiin, sillä aivot ovat yleensä aina täysin tukossa, neuroimpulssit hukkaavat reittinsä ja synapseissa ei tapahdu mitään. Jotenkin siitä tilanteesta on sitten vain päästävä yli ja ryhdyttävä hommiin, että annetussa ajassa (niin, mukava katsella ajankulumista ruudussa samalla kun yrittää keskittyä lukemiseen tai kirjoittamiseen tai kysymyksiin) ehtisi vastaamaan edes kaikkiin kysymyksiin. Vaikka vaan sitten veikkaamalla, sitäkin on ehdotettu virallisissa sivuissa, kun lueskelin tippejä kokeen tekemiseen, sillä kokeessa ei välttämättä ehdi käydä jokaista kysymystä läpi. Ja pisteet ovat tiukassa, se on varma se! Onneksi GRE:n voi uusia niin monta kertaa kuin haluaa! :D Mutta vain kerran per kuukausi, eli ensi kuuksi voinkin jo alkaa katsella uusintatenttiaikaa, trallaleiii..

6/24/2010

Meyveler ve şimşekler

Kuvakulma-taidetta, hedelmiä.




























Nyt on tullut syötyä niin paljon erikkejä, kirsikoita ja persikoita että lievät allergiaoireet näkyvät alahuulen muodonmuutoksessa. Mutta se ei estä syömästä niitä lisää..

Täällä on ollut pari päivää ukkoskuuroja ja lämpötilat alentuneet. Pari päivää sitten ukkonen aloitti ryskimisen myöhään illalla nukkumaan mennessäni ja jatkui aamyöhön - olin hereillä kun ei se nukkuminen kovin helposti käynnisty kun taivas räjähtelee yläpuolella ja salamat lyö. Ja seuraavana aamuna ukkonen jatkui! Toivottavasti eivät kovin kauaa enää taivaankantta murjo, lämpöä ja aurinkoa ehti jo tulla ikävä. Sinä yönä kurkistelin pihalle verhojen takaa ja yritin muistella miten laskettiinkaan se, kuinka kaukana ukkonen on. Salamaniskusta jyrinään joitakin sekunteja vastasi joitakin kilometrejä. Ei siinä ehtinyt laskuja aloittakaan kun salamaniskua seurasi heti perässä niin hirveä jylinä ja räminä että siinä olisi paatuneinkin ateisti ollut varma jumalan esiintulosta.

Wikipedia tietää tämänkin:
The speed of light is high enough that it can be taken as infinite in this calculation because of the relatively small distance involved. Therefore, the lightning is approximately one kilometer distant for every 2.9 seconds that elapse between the visible flash and the first sound of thunder (or one mile for every 4.6 seconds). In the same five seconds the light could have travelled the same distance as circling the globe 37 times. Thunder is seldom heard at distances over 20 kilometers (12 miles)[5]. A flash of lightning and a simultaneous sharp "crack" of thunder, a thundercrack, therefore indicates that the lightning strike was very near.

Hauskat juhannukset suomalaisille ja niille jotka sitä viettävät, minä vietän seuraavat kolme päivää edelleen nenä kiinni papereissa ja muistiinpanoissa. Huoh.

6/22/2010

Siistiä ja makoisaa päivänjatkoa.

Täällä oli käynyt tänään siivoaja :) Pesuaine tuoksui heti eteisessä kun ovesta sisälle astui. Makuuhuonekin näyttää taas mukavalta, ajattelin eilen että tänään laitan sen taas kuntoon, se kun pääsee meidän kahden jäljiltä aika melkoisen sotkuiseksi (en tiedä kyllä miksi).. Mutta ei tarvinnutkaan siivota tänään sillä kaikki tavarat ja vaatteet olivat löytäneet tiensä kaappeihin tai pinoihin, oletettavasti arkistoitu niin että ne on helppoja löytää. Olen ylenpalttisen kiitollinen halvasta työvoimasta täällä, tuskinpa anne tästä kovin paljon köyhtyi, ja taas on joka huone jynssätty.




















Nyt ei muuta kuin vain relax, koko päivä lukenut englannin sanoja ja olo on kuin niillä sarjakuvahahmoilla, joilla silmät pyörii päässä ja lopulta kilahtaa kolisten oikeaan asentoon. Ruuan puutekin saattaa aiheuttaa hetkellistä näkökyvyn puutetta.. Kipollinen erikkejä alkupalaksi ennen illallista. :) Tuoreita hedelmiä ei kyllä voita mikään..















Tänään ukkosti ja seuraaviksi päiviksi on luvattu ukkoskuuroja, great! Lämpötila laski romahtaen 7-8 asteella, buu. No mutta, sateen jälkeen paistaa taas aurinko..

6/20/2010

Nauru pitkästä odotuksesta.

Löysin hyvin kirjoitetun blogin, jossa esitellään hyvin tärkeimpiä seikkoja Istanbuliin matkatessa. En päässyt lukemisessa kovinkaan pitkälle kun eteen tuli seuraava virke:

"Kaikkiin matkustusvälineisiin en usko täällä tutustuvani. Yksi niistä on nimeltään Dolmus. Dolmus tarkoittaa täyteen tupattua, ja se toimii niin, että beigenvärisellä pikkubussilla on reitti, mutta ei aikataulua. Se odottaa päätepysäkillä, kunnes on dolmus ja lähtee sitten liikkeelle. Mahtaisi aika harvoin kuusseiskat lähteä Torpparinmäestä kaupunkiin, jos Helsingissä näin tehtäisiin, mutta täällä nähtiin muutama dolmus, jossa oli hyvinkin helsinkiläisen nivelbussin verran porukkaa."

Meikäläinenhän repesi samantien käsittämättömään räkänauruun, heittäydyin sohvalle ja paukutin tyynyjä käsilläni, kyyneleet valui vaan silmistä kun näin sen mielikuvan ajatuksissani Helsingin puolityhjistä linja-autoista, jotka joutuisivat odottamaan täyttymistä lähtöpysäkeillä ennen kuin nostavat kytkintä. O. tuli huolestuneena paikalle kysymään mitä tapahtui, nauranko vai itkenkö. Hyvä kun sain henkeä vedettyä kun uusi naurunpuuska iski. Siinä tuli varmaan parin viikon vanhat vitsitkin kelattua mielessä ja naurettua kaikelle mikä vähänkin näytti tai kuulosti hassulta. Hyvin mieltäpuhdistavaa siis. Siinä sitten aikani repeiltyäni sain selitettyä mikä nauratti, mutta eihän se koskaan yhtä hauskalta kuulosta kuin omassa päässä kehitetyt mielikuvat. Mutta vieläkin se vaan pistää hihittämään.. :)


6/18/2010

Yemek beni mutlu yapiyor.

Tänään oli sen verran erinomaista ruokaa illalliseksi, että puolivälissä syömistä harmittelin kun en ottanut kameraa ja näpännyt kuvaa lautasen antimista. Mutta onneksi löysin kuvat netistä :)














Enginar = artisokkaa, perunoiden ja muiden lisukkeiden kera. Maku yllättävän mieto, mutta kiva. Taitoasteikko 4,5 (asteikolla 1-5). Made by anne.















Coban salatasi = tomaattia, kurkkua, sipulia ja vihreää paprikaa (tällä kertaa tulista). Sekoitetaan hyvin "kastikkeen" kera, jossa on oliiviöljyä, viinietikkaa, suolaa ja sitruunaa. Taitoasteikko 2, made by baba.















Ihanaa että tässä maassa tunnetaan alpron tuotteet, kyseistä suklaavanukasta myydään Migrossa ja sitä tänäänkin kävin hamstraamassa viikonlopuksi :)













Parantumattomana suklaaholistina myönnän syöväni näitä ETi:n suklaatuotteita, erityisesti niiden suht "uutta?" suklaata, jossa on karamellitäyte.. ;)















Tähän loppuun vielä vilkaisu Migrosin vihanneshyllystä, kuva otettu joskus pari kk sitten :) Ihanan herkullisen näköistä..

6/17/2010

Huh hellettä!

Vaikka täällä Istanbulissa kuumuus ei ole yhtä sietämätön kuin Etelä-Turkissa niin eipä silti riemuita - yhtä kaikki täälläkin on kuuma, +30 tai ehkä enemmänkin päiväsaikaan, joten hiki se virtaa täällä päin maata yhtälailla :) Officessa on tehokas tuuletin viilentämässä meitä (minun ja Siğnemin pöytien edessä osoittamassa meihin päin :) mutta silti on tukalaa. Mietinkin että mistähän johtuu meikäläisen väsymys, kun on tällä viikolla ollut niiiin nuutunutta, ei meinaa jaksaa iltaan asti olla hereillä vaikka kaikenlaista tekemistä piisaisi (opiskelua esim). Ehkä se sitten johtuu tästä painostavasta kuumuudesta ja kosteudesta, lämpötila ja kosteusprosentti kun on näillä leveysasteilla erilaista kuin Suomessa.. Eli täytyy vain totutella ja JUODA vettä niin paljon kuin mahdollista. Aamuisin parin vihreän teen jälkeen heitän naamariin litran vettä (jos olen officessa pänttäämässä), ja sitten lounastaukoon asti jatkuvasti jotain nestemäistä, jotta ei ihan nuupahda. Tai sitten käynti katukerroksen kanttiinissa ostamassa vaikka Cappy mehuja (kylmänä kiitos).

Kotiin kun pääsee niin ensimmäisenä suihkuun. Eikä kestä kuin 10 min ja hikoilu alkaa uudelleen :D Turhaa touhua siis. Mutta onneksi olohuoneessa istuessa saa nauttia viileämmästä ilmavirrasta, tuuli kulkeutuu mukavasti ikkunasta tähän sohville, joissa aina läppärini kanssa röhnötän. Ja nyt illalliselle, afiyet olsun :)

6/13/2010

Laiskan lötkeä sunnuntai

On niin kuin Tiptap-laulussa, yksi toisensa jälkeen porukka painuu pehkuihin. Abi tuli puoliaamuvuorosta kotiin ja näkyy köllivän annen sängyssä, joka taasen on lähtenyt töihin. Baba on nuokkunut aamupäivästä lähtien mitä eriskummallisimmissa asennoissa sohvilla ja nytkin jäi sanomalehden lukeminen kesken. Pikkuveli ja O. tulivat yövuorosta kotiin ja nukkuvat myöskin. O. pyysi että herättäisin hänet 9 pm, puoli tuntia ennen yövuoroon menoa. Viime yöksi otettiin paksu peitto pois käytöstä (hulluja kai olemme, kun sitä vieläkin käytimme) ja hieman ohuemmat lakanat nyt vain peittona. Kotona on siis aika hiljaista. Se on tietysti otollista aikaa, kun tässä opiskelen samalla GRE:tä varten.

Eilen tuli opiskeltua matikkaa: algebraa, todennäköisyyslaskuja (yäk), murtolukuja ja prosenttilaskuja (tupla-yäk) ja geometriaa (edes jotain mitä tajuan, vähän). Matikka kun kuuluu GRE kokeeseen yhdessä enkun kysymysten kanssa. Kieliosiot ovat: sanaparit, sanojen antonyymit, tekstinymmärtämis-kysymykset, lauseiden täydentämiset, 30 min argument task kirjoitus ja 45 min issue task kirjoitus. Ja perus-enkun osaamisella ei läpi pääse, sen verran korkealaatuista sanastoa on luvassa. Työpäivinä kun ei ollut kiireitä, harjoittelin noita esseiden kirjoitteluja ja tietysti vapaa-aikana käyn läpi omia sanalistojani. Kokeen kesto kokonaisuudessaan on 4 tuntia, joten se päivä menee täysin sitten kokeen tekemiseen ja sieltä joillain hoippuvilla jaloilla postumiseen, töitä en silloin ehdi mitenkään tekemään., en senkään vuoksi että kokeen sijainti on euroopan puolella kaupunkia ja ajomatkat vievät oman aikansa.. Rekisteröidyin kokeeseen, 28. tätä kuuta, joten pari viikonloppua on vielä aikaa päntätä. Jännitys tihenee....

6/11/2010

Uusi auto


Abi osti sitten viikon alussa uuden auton tähän huusholliin. Vanha (merkkiä en muista) jouti pois, se oli hieman pieni ja käytössä kulunut. Uusi auto on Seat Leon. Käytiin jo ajelulla pari iltaa sitten, veljekset ja minä, ts. minä ja muut pojat :D Pellit auki abi kaasutti pitkin Caddebostania ja Fenomen-radiokanava soi täysillä. Poppia, konemusaa, räppiä, hiphoppia, ja joskus niiden sekoitusta. Hyvä ostos, vaikka nyt sitten alkaa lainan takaisin maksu... 30 000 liiraa uudesta, käyttämättömästä autosta. Tekikö hyvät kaupat, tiedä sitten sitä, minulla on aukko sivistyksessä autojen suhteen..

6/10/2010

Turkkilainen päivä

Noniin eiköhän ne sateet jo saatu loppumaan, ja nyt voidaan taas odotella lämpimämpiä kelejä :) Tänäänkin ihana auringonpaiste ja aika lämmintä heti aamusta - pitkä neuletakki taisi olla jopa liikaa bussia odotellessa. Loppuviikoksi luvattu asteiden hipovan kolmeakymmentä! oujeee.. voisikohan sitä taas syödä aamiaista parvekkeella.. tai kuten yhtenä lämpimänä iltana: söimme illallista annen ja baban kanssa kolmisteen parvekkeella iltakahdeksalta t-paitasillamme veljesten paiskiessa töitä :)

Eilen oli pienimuotoinen suruhetki, kun O. tuli illalla kotiin tukka kynittynä lyhyeksi. Ne ihanat pitkät hiukset, joista lähes kaikki ylettyi jo ponnarille joutivat pois. Syynä uusi työpaikka, jossa aloitti tällä viikolla, vaikka samanlaisessa työssä aiemmin sai kasvattaa tukkaansa ihan rauhassa. Eri duuni ja eri säännöt, joten ei muuta kuin nips naps. Meitä molempia harmitti ihan vietävästi, mutta nauratti - siinä me murehdittiin hiusten leikkuuta vaikka alla oli uusi parempi työpaikka :D

Nyt on taas maha piukassa hyvää illallista, vaikka en tiedä tuon taivaallista siitä mitä juuri tuli syötyä :D Baba teki coban salatasia (sellaista herkkua, että ette tiedäkään mistä jäätte paitsi ;) ja anne oli ilmeisesti eilen valmistanut tämän päivän keiton. Mutta se ei ollut niin "vetinen" kuin suomalaiset keitot, vaan paksu, jossa oli ainakin riisiä ja pinaattia. Ja jotain muutakin, mutta en tiedä mitä. Herkullista kyllä. Keittoa ja salaattia ja maissileivän päälle turkkilaista maustamatonta jugurttia (toim. huom. aina kun mainitsen jugurtin, tarkoitan juurikin turkkilaista, maustamatonta jugurttia, täällä kun tooooooodella paljon harvemmin syödään mitään makeita jugurtteja). Juurikin tuo kombinaatio leipä ja jugurtti on aivan huippu! (Muutenkin ruokakombinaatiot ovat kivoja, kuten legendaarinen nakit ja makea jugurtti (esim. mansikka), tai vaikkapa varsiselleri ja rusinat! :) Vaikka tässä juuri illallista söinkin, niin baba on näköjään orientoitunut ostosten teossa sillä olkkarista löytyi lautasellinen kirsikoita, persikoita, banaaneja sekä vihreitä luumuja (erikkejä :). Hedelmäiltapala alkakoon.

6/09/2010

Suomalainen kesapaiva!

Milliyetin sivuilta löytyy taman paivan (ja eilisenkin) aiheuttamat vedenpaisumukset...
Aamulla tuli melkein rakeita kun bussilla köröteltiin töihin! Muut katselivat kelia suorastaan masentuneesti, mina vain totesin mielessani etta ihan kuin olisi Suomessa... (vaikka kylla sekin ajatus tosin masentaa, varsinkin kun taalla on keskivertoisesti paremmat kelit ;)

Takaisin töihin. :)

6/07/2010

Loman jälkifiilistelyä

Bodrumin yöelämää.








Löydettiin turkkilaista siideriä :) Sevilen oli merkki ja maku aivan kuin kuiva omenasiideri. Ja kuten tapoihin kuuluu, pieni astia pähkinäsekoitusta ja mun lemppareita: roasted&salted maissi.







Muutama purjevene.











..ja Bodrumin linnoitus.








Tuli ostettua parit kivat korvikset. Bodrumissa tehtiin hyviä korulöytöjä aivan fantastisesta nahka-asusteisiin ja -koruihin erikoistuneesta liikkeestä, jonka pitäjä puhui tosi hyvää englantia. Kukkakorvikset sieltä ja ostin myös nahkaisia ranne"renkaita", sellaisia punottuja. O. löysi sieltä unelmiensa kaulakorun ristiriipuksella ja ostettiin samalla veljille tuliaisia ja minä löysin Siğnemille myös rannekorun. Halpoja olivat kaikki.

Muutenkin Bodrumissa oli mukava käyskennellä, keskusta-alue oli helppokulkuinen ja pieni, turistihoukuttimia joka lähtöön ja kadut täynnä kauppoja ja ravintoloita.



6/06/2010

Tatil iyi gecti.

Eli loma sujui hyvin, kotona jälleen, turvallisesti. Matkasimme paluumatkan OnurAir-yhtiön koneella ja voin kertoa että se oli aika kaameat 50 minuuttia vaappuilevalla ja hytkyilevällä koneella.. Loppumatkasta vain toivoin, että kone koskettaisi maata ja pääsisimme ulos, O. oli pahoinvoiva ja melkein purjosi syliinsä kun tuulenpuuskat heittelivät konetta miten sattui. Taksimatka kotiin ei sen enempää oloa helpottanut, taksikuskit kun ajavat miten sattuu mutkat suoriksi ja niin kovaa kuin vain ikinä pääsevät.. :) Mutta nyt, ollos huoleton.

Muutamia kuvia näytille. Niitä tuli otettua se parisataa, joten karsimista riittää :)































Näkymä parvekkeelta.








Yemek. :)


















Näitä riittää, mutta laitetaan huomenna enemmän kuvia. Pelkästään kuvien lataaminen ja niistä parhaiden valkkaaminen kestää oman aikansa ja meikäläistä väsyttää jo sekin ajatus että huomenna on taas maanantai - ja aikainen herätys :)

Summa summarum:
1. päivä: saapumispäivä, herätys aikaisin ja koko päivä oli todella pitkä, mutta kaikenlaisesta ehdittiin jo nauttia silloin. Nukkumaan mentiin n. 22.00! :D
2. päivä: uintia meressä ja käynti Diamond of Bodrum- nimisessä hotellissa ottamassa turkkilaiset kylvyt ja pesut ja vajaan tunnin kestoiset kokovartalohieronnat. Paikka oli erittäin luksus, aivan järjettömän ihana ja rentouttava kuorinta+hieronta sekä kasvonaamiot.
3. päivä: käynti Bodrumin keskustassa, joka näkyi parvekkeeltamme suoraan lahden toisella puolella.
4. päivä: ihan vaan oleskelua, uimista, syömistä, auringonottoa. Ja käynti A'la Carte-ravintolassa syömässä (mikä oli siis ranta-alueella, vain pienellä korokkeella eristetty alue)
5. päivä: ihan vain oleskelua taasen kerran ja käynti Bodrumissa kotiin tuliaisia ostamassa.
6. päivä: lähtöpäivä, ehdittiin vielä heti aamupalan jälkeen uima-altaalle ja nauttimaan viimeisistä auringonsäteistä ennen lähtöä.