.

.

4/25/2010

Synttärit

Vietettiin eilen meikäläisen synttäreitä :) Liput liehuvat täällä vieläkin ihmisten ikkunoissa ja parvekkeilla bayramin johdosta. Ilma oli mitä mainion, +20 päiväsaikaan. Lähdettiin iltapäivällä O:n kanssa heitteleen koreja kompleksin omalle kentälle, jota valitettavasti käytetään myös osittain parkkipaikkana. Osuimme yhteen kiiltävänhopeiseen ooppeliin varmaan kymmenen kertaa likaisella pallollamme.. :D Hikoilimme reilun tunnin ja minä yritin opetella oikeaoppista heittotapaa varmaan 500 kertaa, loppua kohden se tuntuikin jo löytyvän. O. kun on aiemmin pelannut koripalloa vuosikausia joukkuetasolla, niin hän oli hyvä opettamaan erilaisia tekniikoita ja harjoituksia. (Käsivarren ja selän lihakset löytyivät ihan uudella tavalla, aamulla oli vaikea kammeta itseään ylös sängystä..)

Sain myös lahjan.
Kaunis pakkaus ja kivannäköinen kassi. (epäilykset heräsivät)

Kivannäköinen boksi. (hyvä säilytystä varten)

Okei, epäilykset olivat kellossa, mutta kyllä minulle rannerengaskin käy. Varsinkin kun se on hopeinen ja hyvin yksinkertainen. :)

Lähdettiin illansuussa Taksimiin syömään, mutta käytiin ensin hieman shoppailemassa vaatteita. Minä löysin yhden ainokaisen t-paidan, kun taas O. löysi koko vaatekerraston; takin, t-paitoja, housut ja tossut. Vaikka päivällä oli lämmin, niin iltaa kohden sai laittaa taas takkia päälle, ja minä vielä kevyen kaulahuivin kanssa ettei tarvitse ensi viikkoa taas köhiä. Istiklal caddesi (Taksimin pääkatu) oli taas kerran kuhinaa täynnä. Itse asiassa kun pääsimme aukiolle, niin siellä oli vastassa n. 200 poliisia osittain rynnäkkövarustein ja me epäilimme, että Beşiktaşin jalkapallo-matsilla olisi osuutta asiaan - kerran nimittäin olemme sattuneet Taksimissa paikalle kun kyseinen joukkue voitti ja se ihmismäärä ja huuto ja meteli olivat käsittämättömät..! Mutta ei. Poliisit ja jopa kameramiehet olivat paikalla, koska PKK:n (terroristiryhmä) piireistä politiikkaan putkahtanut tyyppi oli pitämässä puhetta ja ihmisten möykkä ja huuto osoitti sen, että he eivät taida kyseisestä miehestä pitää tippaakaan.. Oh well, me ohitimme möykkääjät ja vietimme mukavan illan - kaukana aukion vihamielisestä tunnelmasta.

Käytiin syömässä Taksimissa yhdessä lempi-
ravintoloistamme, Nevizaden (pikkuisen sivukadun nimi) Şahika-ravintolassa. Ihan ensimmäistä kertaa kun tulin Istanbuliin lomalle, kävimme samassa paikassa syömässä kolme kertaa viikon sisällä, ruuan vuoksi. Annokset eivät tosin näytä tulevan karppaajan malliannokselta, heh, mutta nuo pihviateriat ovat aivan taivaallisia. Ja alkuruuaksi otamme aina juustolla kuorrutetun ruukun, jossa on sieniä (mantar), lihaa (et), paprikaa (biber) ja ilmeisesti myös kurpitsaa (kabak). Koko komeus alkupaloineen, viineineen ja pääruokineen maksoi muuten 80 liiraa (40 euroa). Ei paha.

O:n asukokonaisuus, näin reteesti lähti tänä aamuna töihin. Heti uudet vaatteet päälle, vaikka minä totesin että vaikka nyt aamulla ja päivällä olisi kuinka lämmintä tahansa, niin iltaa kohden palelet. Saçmalama, höpöhöpö-puhetta kuulemma. Illalla näemme, kumpi oli oikeassa :)









4 kommenttia:

  1. Onnea syntymapaivalle nain jalkikateen.
    İhanan lahjankin sait.
    Se on kumma,etta miehet löytavat aina niin helpolla vaatteita kaupasta.Meilla kanssa ainakin.Mina en tahdo löytaa sitten millaan itselleni.

    VastaaPoista
  2. kiva lahja ja kivat kuteet oolla :)

    VastaaPoista
  3. Myöhäiset synttärionnittelut!

    VastaaPoista